Kieli jäätyy helposti pakkasella rautaputkeen

Lämpötila kertoo mitattavan objektin atomien liikkeen määrää. Talvi on ajanjakso, jolloin keskimääräinen ilman lämpötila on alle nolla astetta Celsius-asteikolla. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa käytetään lämpötilan mittaamiseen Fahrenheit-asteikkoa. Muita talveen verrattavia ajanjaksoja ovat syksy, kevät ja kesä. Niiden keskilämpötilat poikkeavat talven keskilämpötilasta. Puhekielessä puhutaan usein vain vuodenajoista.

Kaikki aines käyttäytyy sen atomirakenteen mukaisesti. Kaasumaiset aineet täyttävät niille annetun astian kokonaan. Ilma on kaasu. Nesteet mukautuvat annetun astian muotoon kokonaistilavuuttaan kuitenkin muuttamatta. Vesi on neste. Kiinteät aineet säilyttävät muotonsa lähes riippumatta astian koosta. Rauta on kiinteää.

Ihmiskeho muodostuu ylä- ja alaosista. Alaosaa määrittävät pääosin alaraajat. Terveillä ihmisillä alaraajoja on yleensä kaksi. Puhekielessä puhutaan usein vain jaloista. Kehon yläosassa on muun muassa raajoja. Myös ruuansulatuskanavan alkupää sijoittuu kehon yläosaan. Ruuansulatuskanava on kehon pintakerroksen ja hapenkuljetusverkoston lisäksi ainoa, joka sijoittuu sekä keho ylä- että sen alapuoleen. Toimiakseen moitteettomasti ihmiskeho tarvitsee melko säännöllisesti ilmaa. Ns. yläraajojen väliin usein sijoittuva kehon korkein kohta, jatkossa 'pää', sisältää useita aukkoja. Kahta aukoista käytetään yksinomaan ilmanottoon ja niiden käyttäminen mihinkään muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi nesteiden hengittämiseen sujuu harvoin ongelmitta. Kaksi 'pään' edestä katsottuna sivuilla olevat aukot eivät sovellu ilmanottoon kovinkaan hyvin. Suurinta terveessä ja normaalissa 'päässä' esintyvää aukkoa voi sen sijaan käyttää yhtä hyvin ilmanottoon kuin ravinnon sisällyttämiseen. Aukon yhtäaikaista käyttöä sekä ilman- että ravinnonottoon on kuitenkin syytä välttää.

Toistuvaa ilmanottoa ja -poistoa kehosta kutsutaan puhekielessä varsin usein hengittämiseksi.

Käytetty ilma pitää poistaa kehosta, ettei se repeä paineen jatkuvasti kasvaessa. Vaikka myös kehon alapuoli osallistuu tähän tehtävään kenties liiankin usein, pääosin siihen käytetään 'pään' kolmea päähengitysaukkoa. Ihmiskeho uudelleenkäyttää poistuvaa ilmaa muodostaakseen siihen väreilyjä, joita toiset ihmiset voivat aistia 'päidensä' sivustoilla sijaitsevien aukkojen kautta. Värähtelyjen säätelyyn osallistuu ruuansulatuskanavan alhaalta katsottuna yläpäässä, lopusta katsottuna alkupäässä sijaitseva eri suuntiin risteävistä poikkijuovaisista lihaksista muodostunut elin. Elin poikkeaa lähes kaikista muista elimistä siinä, että se on mahdollista kehoa suuremmin rasittamatta tai lopullisesti vahingoittamatta tuoda kehon ulkopuolelle. Esimerkiksi maksan ilmestyessä kehon ulkopuolelle on kyseessä usein kiireellinen ja kenties peruuttamatonkin hätätapaus.

Fysiikan lakien 6. luvun §45 mukaan "aineen olomuoto riippuu sen lämpötilasta". Yleisesti tätä pykälää on tulkittu niin, että mitä kylmempi aine on sitä varmemmin se on kiinteää. Erityisen hyvä esimerkki tästä on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vesi. Sulamispiste on Fysiikan lakien 6. luvun $32 mukaan "lämpötila, jota kylmempänä aine on kiinteää ja paineen säilyessä muuttumattomana sitä lämpimämpänä aine on joko nestemäistä tai kaasumaista." Adheesiopykälä (Fys. 4§23) määrää aineiden kiinnittymisestä toisiinsa seuraavaa "atomitasolla tapahtuva ristikkäislukkiutuminen estää atomihilojen liikkumisen toistensa suhteen." Pykälää on tulkittu onnistuneesti esimerkiksi liimatehtaissa.

Tulkittaessa eri lakien pykäliä on oltava varovainen, ja Vahinkovastuulain 1. luvun §12 mukaisesti voi esittää vain yleisluontoisia ohjeita ja malleja, jotka eivät sellaisenaan sovellu missään yksittäistapauksessa käytettäväksi. Yhdistettäessä aiemmin mainittuja lakipykäliä päästään tulkintaan, jossa ruuansulatusaukon alkupäässä sijaitsevaa eri suuntiin risteävistä poikkijuovaisista lihaksista muodostunutta elintä - joka on normaaliolosuhteissa nestemäisen veden kauttaaltaan peittämä - ei ole syytä tuoda kehon ulkopuolelle - vaikka se normaaliolosuhteissa täysin vaaratonta onkin - jos mainitun kehon välittömässä läheisyydessä sijaitsee metalliesine - esimerkiksi rautaputki - jonka lämpötila kyseisellä hetkellä on ajanjaksosta johtuen - varsin usein talvella - veden sulamispisteen alapuolella yllämainitun adheesioefektin aiheutumisen välttämisen varmistamiseksi. On syytä muistaa, että mitkä tahansa muutkin metalliesineen lämpötilaan riittävän alentavasti vaikuttavat olosuhteet, myös ääriolosuhteet niiden epätodennäköisyydestä riippumatta, saattavat aiheuttaa adheesiopykälän mukaisten vaikutusten voimaantulon.

Tämä suositus pätee Suomen valtion alueella Suomen kansalaisille, samoin kuin Suomessa vierailulla tai muusta syystä oleileville muiden maiden kansalaisille. EU-parlamentissa on ehdotettu erityisen EU-direktiivin säätämistä, jolla yllämainittujen fysiikan lakien vaikutusta voitaisiin aina kyseisen EU-maan kansalaisia ja kyseisessä maassa vierailevaa toisen EU-maan kansalaista koskevasti höllentää lämpötilan ollessa vain vähän veden sulamispisteen alapuolella. EU-parlamentin jäsenet keskustelevat vielä astemäärän suuruudesta. Kymmenenkin asteen helpotus EU-kansalaisille olisi selvä huojennus varsinkin EU:n pohjoisosissa asuville ja siellä vieraileville kansalaisille, joiden maita ja vierailukohteita alle veden sulamispisteen painuvat ulkolämpötilat lähes joka vuosi vaivaavat. Englanti on esimerkki maasta, jossa rakennustaitojen uskomattoman puutteen vuoksi talojen sisälämpötila saavuttaa ulkolämpötilan pysytellessä veden sulamispisteen yläpuolella veden sulamispisteen alapuolisilta tuntuvia lämpötiloja. Onkin odotettavissa, ettei Englanti tule minkäänlaisia direktiivejä tässäkään tilanteessa, kuten useissa muissakaan saarelaisolosuhteissaan kummallisiksi nähdyissä poliittisissa päätöksissään horjumattoman hurmamielisinä nähtyinä puhujina, hyväksymään.

(Lähteet Fys. 6. sekä Adh. 4. ja VahVL 1.)

---

En kyllä välillä pysynyt itsekään oikein kärryillä. Varsinaiseen lakitekstiin pääsin vasta tuossa lopussa, alku muistutti määrittelyineen erilaisia lakineuvontapalstoja, joissa asioita määritellään kylmän viileästi ja paikoitellen kiusallisen puutteellisestikin ja irrallaan asiayhteydestä. Onpa hankala laskea irti tämäntyyppisestä kirjoitustyylistä. Kauheaa, jos tämä jääkin tyylikseni!
Mitähän toistakymmentä vuotta teknisten dokumenttien kirjoittaminen on tehnyt tyylilleni?

Uusi aihe "Mammutinmetsästys".